Sepelrastas 15.4.2024

 Kevään pikkurarit on täällä ja Helsingissäkin on päässyt nauttimaan onneksi edes jostain töiden ohessa. Tiukassa on ollut aika linnnuille, mutta kaikki otetaan mitä saadaan. 

Maanantaina 15.4 kävin työpäivän yhteydessä Siltamäen urheilupuistolla, josta oli edellispäivänä löytynyt komea koiras Sera, eli Sepelrastas. 

Alla muutamia kuvia päivän linnusta. Liian lähelle ei auttanut mennä, koska rastaat ovat arkoja ja moni olisi taas pahoittanut mielensä, jos olisin lähestynyt lintua. Samalta mestalta havaitsin myös Kivitaskun vuosipisteisiin.. Lähtiessäni paikalta auton editse kirmasi juoksujalkaa koiras Fasaani, ollen minulle vuoen ensimmäinen lajiaan Helsingissä. Vantaan puolella Silvolassa kuulin aikaisemmin yhden linnun noin viikko sitten. 

Rastas veteli nurmikosta tehokkaasti lieroja kupuunsa. 

Korea tuntureiden asukki esitteli valkeaa ruokalappuaan ylpeydellä. 

Mielestäni Sepelrastas on hienoin Suomessa esiintyvistä rastaista.

Missä se mato luuraa! 

Komea sepel koiras linnulla.  

Vielä kehno kuva Fasaanista ennen sen hyppäämistä takana olevan muurin yli. 

Ehkä viikolal vielä kerkeää retkelle, vaikka nyt on taas jonkin sortin takatalvea puskemassa päälle... 

-Tomppa 

Arohamaalokki 13.4.2024

 Olipas mukava päivä. Käytiin ensin lasten kanssa painisalilla, jossa allekirjoittanut pääsi taas kuluttamaan pahimmat energiat. Nähtiin myös minun äitiä, Mariiaa ja lapsia, ekä kyläiltiin. 

Iltasella tajusin, että päivän aikana jokusen päivän Viikin puhdistamolla viihtynyt 2kv Aroharmaalokihan on vielä varmaan nähtävissä, vaikka ilta puskeekin päälle. Päästiin lasten kanssa vähän ennen seitsemää pelipaikoille ja lintua ei näkynyt vaikka kuinka yritti. 

Olin jo ihan valmis lähtemään, kun yhtäkkiä näin hakemani linnun lentävän kohti roskalavoja ja kadoten kirkkaan vihreän lavan sisään selkeästi ruokailemaan. Paikalle sattui joku toinenkin orni joka valitteli, että ei tunne Aroharmaalokkia, vaikka eteen laskeutuisi. No samalla sanoin, että tossahan se lentää, katso vaaleinta lintua. Tyyppi tapitti ja sanoi, että no onhan se vähän erinäköinen, kun muut noista. No oli se tosiaan. Eikä siinä mitään, helppojahan nämä ei aina ole. Lokki teki muutamia lentonäytöksiä, mutta valoa ei ollut nimeksikään joten alla pääasiassa surkeita dokumenttikuvia linnusta. 

Hauskaa, että vielä näinkin vähällä retkeilyllä osaa hakea "massasta" tuollaisen. Pitää retkeillä enemmän. Tänään muuten löytyi Viron ensimmäinen Liitohaukka Saarenmaalta, aika siistiä. Toivottavasti setämies pääsi hoitamaan, kun sielläpäin liikkui kuitenkin.

Tämä yksilö oli suhteellisen helppo blokata parvesta. 

Aroharmaalokki tyypillisessä metsäisessä elinympäristössään.

Valoa oli vähän ja lintu oli kaukana. 

Aroharmaalokki maisemassa. 

-Tomppa

Kevät etenee vauhdilla. 12.4.2024

 Melkein kuukausi edellisestä postaukesta... No Kevät on edennyt, sen jokainen varmaan huomaa kun katselee ulos. Yksi takatalvikin saatiin, se on aina syvältä. Oma mielipide talvesta on se, että sen voisi pysyvästi perua. 

Kun ei ole kauheasti retkeillyt, niin jopa sellaisten lajien kun Sepelkyyhky sai odotella tänä vuonna maaliskuun loppuun. 21.3 eka läpytteli Maunulassa kotipihalla. Officen ikkunasta näkyi Kurki myös kunu loppuun ja Punarinta, sekä Punakylkirastas settiä alkoi tippu kuun vaihteen aikoihin. Äänimaailma muuttui monipuolisemmaksi nopeasti. 

31.3 tehtiin Mariian ja lasten kanssa pyöräretki Haltialaan, joka tuotti aikaisen Sääksen listalle, muun muassa Kulorastaan, Peukaloisen ja Valkoposkihanhien lisäksi. Oli hauska reissu ja ekat terassikahvit vuodelle. 

7.4 käytiin Mariian kanssa kävelemässä Suomenojan altaat ympäri, mutta edelleen todella talvista. Liejukana, Punasotka, Västäräkki ja paljon Punarintoja. Pieni parvi Pajusirkkuja mutusteli ruovikossa apetta. 

8.4 tuli ilmoitus Mandariinisorsasta Helsingin Arabianrannasta, mutta sekin meni sitten päin honkia... Lintu oli nähty 25min ennen paikalle saapumista ja sille tielle jäi.. No ehkä näitä vielä kerkee tulla. Lajihan on Uudellamaalla vuosittainen ja viihtyy yleensä aika hyvin paikallaan. Nytkin joku urpo kuvaaja oli päättäny työntää linssin sorsan nokkaan kiinni ja se päätti lähteä. Meriharakka pääsi vuosilistalle tuolta reissulta. 

Alla vähän alkukevään kuvasatoa peruslajistosta. 

Kevään eka Peippokuva. Ehkä joku parempikin vielä myöhemmin.

Kevään eka Västäräkki lumella. 

Valkoposkia.

Vuoden ekat Hemarit, eli Meriharakat.

Huono kuva vuoden ekasta nähdystä Punakylkirastaasta.

Kurkia pohjoiseen. 

24.3.2024 oli hieno kuu.

Niittykirvinen steppaili jäällä Suomenojalla.

Pajusirkkuja Suomenojalla.

Maunulassa on paljon Käpytikkoja.

Takatalvea viettävä Punarinta Suomenojalla.

Suomenojan Punasotkat. 

Julius Vantaanjoella. 

Räkättirastas tänään 12.4 Silvolassa.

-Tomppa

Lapinpöllö 16.3.2024

 Käytiin eilen lasten kanssa bongaamassa Helsingin Laajasalossa paljon julkisuutta saanut Lapinpöllö vuosilistalle. Lappareita näkyy melkein vuosittain pk-seudulla ja aina ne keräävät paljon väkeä niitä seuraamaan ja kuvaamaan. 

Olen huvittuneena lukenut, kun facebookin keskustelupalstat tulvivat harrastajia mollaavia kommentteja tilanteesta, jossa pöllöä on piiritetty kuvatessa. Toki, ei ole mieletäni hyvä idea, että pöllöä piiritetään, tai sen perässä juostaan yms, mutta tälläkin kertaa homma lähti lapasesta muutamalla ihmisellä ja someilmiö oli valmis. Kaikenmaailman asiantuntijaa on facebook täynnä, mutta näissä tilanteissa erityisen hienoa on se, että jokainen on muuttunut keskustelun aikana asiantuntijaksi juuri nälkiintyneiden ja suorastaan kiusattujen pöllöjen tunnistamisessa. 

Kokonaisuutta kuvastaa ehkä se, että lintu- ja luontokuvausharrastus on nykyään kovin muodikasta ja suosittua, jolloin porukaa on paljon ja se näkyy näillä paikoilla. Eli oli lintu mikä tahansa, paljon porukkaa haluaa sen nähdä ja kuvata, niin tottukaa siihen, että linnut joskus häiriintyvät, se on nykypäivää. 

Alla pari kuvaa eiliseltä Lapinpöllöstä, ettei mene vain kirjoittamiseksi. 

Lapinpöllöstä saa jopa minun pokkarilla ihan hyviä kuvia.

Kroppaamaton kuva. Oli hieno sumu ja harmaus, joka korosti hienosti pöllön värejä.

Mitäs siellä näkyy? 

-Tomppa