12. toukokuuta 2024

Nokisorsa ja mökkeilyä 12.5.2024

 7.5 lähdettiin Kari Lindblomin kanssa ajelemaan kohti Poria aamusella, kun olin saanut pojan päiväkotiin. Nokisorsasta tuli päivityksiä pitkin matkaa ja alkoi vaikuttaa, että hoituu helposti. Näinhän se lopulta myös meni, kun saavuttiin Enäjärven lavalle. Heiskasen Kimmo sanoi, että äsken ui katveeseen, että paikala on. Meni noin 10min, joka on bongarille tuskaisen pitkä aika odottaa, mutta lopulta lintu ui esiin kasvustosta ja otti siivet alleen. Lentokierroksen jälkeen se laskeutui järvelle ja uiskenteli näkyvillä, joskin todella kaukana. Pinna oli siis plakkarissa ja kevään kolmas elis totta. Lajihan on todella harvinainen Suomessa, ollen vasta toinen havainto maastamme. Ensimmäinen oli peräti 20 vuotta sitten Sodankylässä, myöskin toukokuussa. 

Paikalla myös satoja sotkia, joiden joukosta kaivettiin Lapasotka vuoden pisteeksi. Mustapääkerttu lauloi lavan vieressä ja aurinko paistoi. 

Sarja todella huonoja kuvia. Takareunassa Nokisorsa.

Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä vihreänkellertävän nokan ja vaalean pään.

Lämpöväreily tuhosi mahdollisuudet saada edes kohtuullinen kuva linnusta.

Jotain tuntomerkkejä voi kuvitella näkevänsä.


Enäjärveltä kerettiin tekemään nopea pisto Yyteriin, jossa masalajina Punakuiri noin 600 paikallista! Enpä ole koskaa nähnyt vastaavaa määrää paikallisia missään! Myös Ristisorsasta vuodenpiste, kuten myös Hernekertusta. Kello ikävä kyllä kävi ja, koska poika piti myös hakea päiväkodista, oli lähdettävä kohdi pääkaupunkia. Matkalla jossain Vihdin kohdilla havaittiin komea kosteikkopelto jossa paljon hanhia. Nopealla pysähdyksellä laskettiin mm. Metsähanhi 200p, Tundrahanhi 800p, Valkoposkihanhi 650p ja kahlaajia oli myös paljon, kuten Mustavikloja 11p, Liroja noin 40p yms. Komeaa settiä.

Tundra- ja Metsähanhia, sekä Valkoposkia. 


Kiitos Karille seurasta ja jutustelusta. Toinen pitkänmatkan bongaus yhdessä ja hauskaa on aina ollut! 

Nokisorsa oli minulle maailmanpinna ja Suomenpisten numero 369. Kohta kilahtaa tasakymmenet taas. 

8.5 Maunulan yli meni kiva Pikkukuovi ollen vuosipiste taas minulle. Sekä Sarvipöllö, joka näyttäytyi lääkärikäynnin yhteydessä.

Päivehtivä Sarvipöllö.

Hauskaan paikkaan oli pöllö itsensä työntänyt. 


9.5 alkoi sitten koko perheen reissu Hartolaan kesämökkiä valmistelemaan ja siellä aikaa viettämään. Mahtuipa pitkään viikonloppuun myös lintuja, kuten Harmaapäätikka, Metsäkirvinen, Käki ja Kakkuri, jotka olivat kaikki vuosipisteitä. Koitin kuvailla arkoja Harmaapäätikkoja sinä juurikaan onnistumatta. Oli mukavaa, että Mariia ja Elea pääsivät näkemään mökin ja molemmat viihtyivät. Uudelleen sitten Juhannuksena. 

Alla reissun kuvasatoa. 

Harmaapäätikka oli tällä kertaa liian vaikea kuvattavaksi paremmin..

Keltasirkku (naaras) kurkistaa. 

Kuoveja oli pellot täynnä.

Metsäkirvinen.

Huonoin Pensastasku kuva hetkeen..

-Tomppa

6. toukokuuta 2024

Paljon uutta ja pari elämänpinnaakin! 6.5.2024

 Huhti-toukokuun vaihde on aina kiireistä lintuaikaa. Sormi on estänyt tatamille menemisen, joten olen sitten kääntynyt taas lintujen pariin, joka on ollut todella antoisaa. Nyt varsinkin, kun on ihminen vierellä, joka haluaa ja jaksaa kulkea mukana, niin mikäs sen mukavampaa. 

23.4 iski kamala takatalvi ja siitä huolimatta, tai sen takia kaksi Suopöllöä pysähtyi Viikin pelloille. Käytiin lasten kanssa katsomassa hienoa pöllöä, josta kaukainen dokumenttiluokan kuva.

Kovat olot palasivat Helsinkiin 25cm lumen muodossa. Suopöllö onneksi pärjää.


28.4 paineltiin lasten kanssa perinteinen pornaistenniemi, lammassaari, Kuusiluoto retki. Paljon tuli vuodareita, joista voisi mainita ainakin Kaulushaikaran, semi varhaisen Leppälinnun, pieen parven Pikkulokkeja ja peruskahlaajien lisäyksen listoille Taivaanvuohen, Valkoviklon, Liron yms. muodossa. Lapset olivat innoissaan eväistä ja kaikilla oli mukavaa, kunnes homma meni pelleilyksi ja oli aikuiselle semi raastavaa! Silti positiivisia kokemuksia. 

Harmaahaikara Kuusiluodon eudustalla.

Kalatiira samoilla jalansijoilla.

Kuunvaihde tarjosi Maunulasta Sirittäjän, Kuninkantammesta laulavan Pajulinnun ja ensimmäinen Kirjosieppoin näkyi noilla päivämäärillä. 

2.5 olin ajelemassa Maunulasta pyörällä Kuninkaantammeen, kun Paloheinän metsässä kuului Pikkusieppo! Aina kiva laji, harmi, että ei ollut aikaa jäädä etsimään ja kuvaamaan. Samana iltana vielä Kunkusta Rantasipi, Pikkutylli ja hauska pariskunta Mustakurkku-uikkuja, jotka ovat jääneet pesintäpuuhiin lammelle, johon rakennetaan uimarantaa..

Sammakon kutua Kuninkaantammessa.

Mukurut jäivät sitten pesintä hommiin. Tähän puskaan oli viikon aikana noussut pesä.

Rantasipi.

3.5 Mariia meni lastenhoitoavuksi, joten oli aikaa rientää Vanhankaupunginlahdelle. Seisoskelin Pornaistenniemen tornissa muutaman tunnin ja kirjailin useamman mukavan vuodenpisteen. Parhaina voisi mainita Ruokosirkkalinnun, Sinirinnan, Satakielen, Viiksitimalin, sekä vuoden ekat Haarapääskyt, noin 30 kpl.

Hauskaa oli myös todella kesy Sepelkyyhky, josta astetta taiteellisempi kuva alla. 

Sepelkyyhky.

Ruskosuohaukka koiras ei saanut saalistaa rauhassa tänäänkään. 

Torni ei ollut mikään kuvaajan mekka ja valo hiipui aika nopeasti, joten kuvaaminen jäi toissijaiseksi. 

4.5 herättiin ja tiedotus kertoi Amerikanhaapanasta Lapinjärvellä, eli suhteellisen lähellä. Hitto, tämähän puuttui elämänpinnoista, joten keskusteltiin, että voitaisiin mennä ensin jo sovitulle brunssille ja sitten suunnta bongaushommiin. Tämä meni lopulta toi hienosti. Ruoka oli loistavaa ja päälle näkyi upea koiras Amerikanhaapana ollen allekirjoittaneen 357 laji Suomesta. Kuvaamisen kannalta lintu oli toivottoman kaukana ja kuvat jäivät huonoiksi dokumenttikuviksi. Putkella pääsi ihailemaan upeaa lintua oivallisesti. Amerikanhaapana video tästä linkistä Youtuben puolella. 

Amerikahaapana.

Vielä edellistä huonompi kuva. 

Lapinjärveltä lähettiin käymään mökillä Loviisassa ja Mariia halusi uimaan. Oltiin josain Isnäsvikenin kohdilla kun Mariia huusi, että tuolla juoksee joku iso eläin. Sehän oli Hirvi! Olin jo vauhdissa tarttumassa kemeraan (ajoin siis autoa) ja kun saatiin vihdoin pysähdyttyä, niin kuvat talteen ja matka jatkui. Hirvikin oli elis Mariialle! Hauskaa hommaa. Haapana myös tietty oli sitä hänelle. 

Mökillä nisäkäs meininki jatkui, kun Kettu jolkotteli kohti meitä, kunnes pelästyi ja lähti karkuun, ei kuvia. Mökin pihasta pari Merikotkaa, Kuikka, Rukosuohaukka ja Töyhtötiainen. 

Uimisten jälkeen kotia kohti. Hirvi oli edelleen paikalla ja ihmeteltiin vähän, kunnes kuvista äsken löysin myös aika tuoreen näköisen vasan makaamasta maassa. Ei ihme, että eläin oli vauhkona autoista ja jäi paikalle. Samana päivänä oli havaittu Vantaan Kulomäellä Lyhytvarvaskiuru, jonne ei keretty kuin vasta seuraavana päivänä.

Hirvi! ja sen vasa.

5.5 oltiin ajelemassa Lauttasaareen katsomaan Allihaahkoja, kun tuli häly, että Vantaan Lyhytvarvaskiuru oli edelleen paikalla. Auto ympäri ja mestoille. Mariia jäi tällä kertaa autoon ja itse kiipesin mäelle lintua etsimään. Kävi ilmi, että se oli piilossa rueraatisa ja ei lentänyt kuin kompatessa. Pian joku käveli ensimmäisen rundin, lintu nousi, päästi ääntä ja lensi vähänmatkan päähän. Pinna plakkarissa! Päätin kuitenkin jäädä, koska halusin nähdä sen vähän paremmin. Jengiä valui paikalle ja joka kerta, kun joku kompasi se lensi ja laskeutui. Sekaan hyppäsi myös pari tavallista Kiurua, jotka sekoittivat pakkaa. Lopulta kompaus aiheutti sen, että lintu otti siivet alleen ja lensi niin pitkälle kuin näki. Eli hermot meni ja otti hatkat. Onneksi kerkesin näkemään ja kuulemaan. Tämä oli ehkä kaikista odotetuin laji, joka puuttui suomenlistaltani ollen numero 358 heti eilispäivän Amerikanhaapanan perään. Nyt alkaa pankkilajit olla hoidettu, lukuunottamatta Kiirunaa, jolla katkaisen joskus 400 lajia, ehkä. Alla huono lentokuva Lyvakista. 

Lyhytvarvaskiuru bongareita.

Itse päätähti upeassa lentokuvassa. 

Tänään 6.5 Mariia oli vähän puolikuntoinen, niin ei mennyt töihin ja itse odottelen vielä uuden työn aloitusta, joten hitaan aamun jälkeen paineltiin Lauttasaareen. Mielessä oli Allihaahkat, sekä saaresta vastikään löytynyt, kautta aikain saaren toinen Sitruunavästäräkki. 

Västäräkki oli helpompi, joten se hoidettiin plakkariin ensin. Upea naaraslintu käppäili kivikossa kuin kotonaan ja oli ilmeisesti viihtynyt iltaan saakka paikalla. 

Kaukana oli, mutta putkella sai skoupattua jotain.

Naaras Sitruunavästäräkki.

Allihaahkat olivat todella kaukana ja sai siristää, että laji hoitui, mutta olen varma, että molemmat linnut näkyi C-luodon luona, joten tämä kiva laji tänäkin vuonna plakkariin. Tässä video Sittiksestä Youtuben puolella. 

Lauttasaaresta paineltiin Otaniemen Fat Lizzardiin pizzalle ja tämän jälkeen nopea vierailu Maarin tornissa. Paikallinen RK oli perunut ilmeisesti kokouksensa, kun ketään ei ollut paikalla vakioporukasta. Mustaviklo, Räystäspääsky, Jalohaikara ja Keltavästäräkki vuosilistalle tuolta. 

Huomenna 7.5 mahdollisesti bongaamaan Poriin Nokisorsaa, mutta siitä sitten lisää myöhemmin. 


-Tomppa