9. heinäkuuta 2023

Mökillä lomailua.

 Juhannuksen jälkeen oltiin taas vain yksi yö kotosalla ennen kuin lähdettiin ajelemaan kohti Hartolaa. Tällä kertaa Sannin sisko lapsineenkin mukana, joten porukkaa riitti ja onneksi oli loistavat mökkeilykelitkin! Tehtiin hyvää ruokaa, kalastettiin ja saatiinkin vähän ahvenia, jotka päätettiin savustaa. Hyviä tuli! 

Lintupuolelta ei mitään mullistavaa. Pyypoikue mökkitiellä, Kehrääjä ja sokerina pohjalla kaksi Kuhankeittäjää mökin pihasta korkealla puidenlatvuksissa. Kuikan huutelua kuulu Jääsjärveltä ja löysin myös Pikkulepinkäisparin, sekä samalla pellolla pesivän Pensastaskuparin. 

Perhospuolella oli jälleen hiljaista. Kuusamakiitäjä piristi, pari Ritariperhosta, Tummapapurikkoja, sekä Tesmaperhosia riitti vaikka muile jakaa. Yöperhosilla kehnoa lentoa edelleen, liekkö kuivuudesta johtuvaa. Korennoista voisi mainita Aitojokikorennon, Isolampikorennon, Vaskikorennon ja Immenkorennon. 

Taas kuvia reissulta alla. 

Upea Aaltomittari terasilla.

Kuusamakiitäjä on kimalaisen kokoinen nopea lentäjä.

Se liikkuu nopeasti kukalta kukalle.

Samannäköistä Ruusuruohokiitäjää on myös suomessa, mutta pieniä eroavaisuuksia löytyy.

Komea vekotin.

Härkäpääkehrääjä.

Nuori Lepälintu.

Mustatäplähiipijä.

Koiras Pikkulepinkäinen.

Pihlajaperhonen.

Piippopaksupää.

Yksi monesta Pyyn poikasesta.

Tummapapurikko.

-Tomppa

7. heinäkuuta 2023

Nopea Bongaus ja juhannus Loviisassa.

 Sisilian jälkeen oltiin peräti yksi yö kotona, ennen kuin lähdettiin kohti kesämökkiä Loviisassa ja juhannuksen viettoa.

Kävin 22.6 bongaamassa vuoden toisen Mustapäätaskuni, toiveena toki, että lintu olisi ollut Sepeltasku. Ilmoitushetkellä ei tästä vielä ollut varmuutta, joten otin nokan kohti Haltialaa. Paikalla tilanne oli vähän epäselvä, mutta pienen odottelun jälkeen lintu löytyi hiton kaukana väreilyssä. Porukka meni kävellen pellon toiselle puolelle, joten lajimääritys saatiin sitten jo paikanpäällä. 

Ohessa kehno puhelimella skoupattu kuva, mutta jäipähän jokin muisto, toisin kuin Espoon linnusta, jonka kävin katsomassa Toukokuussa pelkillä kiikareilla. Lainasin tuolloin jonkun putkea ja jatkoin takaisin töihin. 

Kehno kuva, mutta Mustapäätasku siellä kököttää.

Seuraavana päivänä ajeltiin Loviisaan mökille ja vietettiin mukava juhannus hyvin syöden, juoden ja nautiskellen. Ohessa kuvia viikonlopun ajalta. Käärmeitä näky pari kappaletta, pekkiä Kyitä, linnuista ei paljoa mainittavaa, mutta esim joka vuotinen Pikkulokkien kolonia ei ollut enää paikalla, tai on siirtynyt. Pari vanhaa lintua silti näkyi rannasta. Muuten perus sisäsaariston lajistoa, Kauluhaikaraa, Sääksiä, Merikotka, Räyskiä, yms.

Kaaliperhonen sulautuu nätisti vaahteranlehdelle.

Melkoinen valo, mutta Kultarinta lauloi mökin etupihalla. Lempi laulajani suomessa. 

Laulurastas erilaisella asettelulla.

Musta Kyy. Lapsille joutu teroittamaan, että pitää katsoa minne astuu.

Aina yhtä veikeä Piippopaksupää.

Mökin valolle lensi koiras Tiikerisiilikäs.


Juhannuksen jälkeen jatkettiin toisaalle mökkeilemään, siitä seuraavassa postauksessa. 


-Tomppa

Sisilia 11.6-21.6.2023

 Pitkään odotettu matka tuli vihdoin ja päästiin isolla köörillä reissuun. Mukana reisulla oli mun perhe, äitini, veli ja sisko miehensä kanssa. Oltiin varattu isohko talo Mascalista, Sisilian itärannikolta. Talolla viihdyttiin suurin osa lomasta, olihan meillä oma uima-allas ja grillit yms. joista oli paljon iloa. 

Lintuja alkoi näkymään heti, kun laskeuduimme Catanian lentokentälle. Kolme lajia pääskyjä, Pensasvarpusia ja muuta perus välimeren huttua. Satiin auto alle ja posoteltiin kolme varttia kämpille lentoasemalta. Eniten ihmetytti petolintujen vähyys, jos vertaa vaikka Mallorcan, Sardinian ja Kreetan vastaaviin lukuihin. Varsinkin Kreetalla joka puolella lentää jokin peto, mutta täällä näin kaksi Hiirihaukkaa, yhden ja retken ainoan Isohaarahaukan ja pari Tuulihaukkaa.. 

Talon pihasta havaitsi reissun aikana peruslajistoa, josta voisi mainita muutama laulava Silkkikerttunen, jatkuvasti sirisevät Keltahempot, iso parvi Etelänharmaalokkeja, joka pyöri talon yli ja jatkoi läheisille pelloille useasti päivässä, sekä hauskimpina Kyläpöllösen pesä, sekä alueella pimeässä saalistanut Tornipöllö. 

Teimme muutamia retkiä ympäri saarta, joista voisi mainita bongausyrityksen Pantano Cuba e Logrini nimiseen paikkaan, jossa kohteena oli edellispäivänä löytynyt Italian toinen Harmaapäälokki. Sama kaava, kuin Vihermehiläissyöjän kanssa, lintu oli kadonnut... Andrea Corso löysi linnun edellisenä iltapäivänä ja hän, sekä Paolo Galasso näkivät paljon vaivaa, että lintu löytyisi vielä, mutta paskaa tuuria, jälleen kerran. 

Pääsipä kuitenkin hienolle suljetulle suojelualueelle kävelylle, jossa havaittiin Flamingoja, Pikutiiroja, Mustajalkatyllejä, Välimerenlokkeja, Hieta- ja Riuttatiiroja, Ruskosotka ja parhaana havaintona Arosuohaukka, joka oli paikallisen oppaan mukaan erittäin outo havainto keskellä kesää. Lintu oli 2kv koiras, joka oli sulkinut jo hieman ruumiin höyheniä ja siivilät myös parista kohtaa. Tämän lisäksi voisi mainita laulavia Harmaasirkkuja, jatkuvasti äänesä ollut Heinäkerttu, Silkkiuikuilla ja Pikku-uikuilla oli poikaset, kuten myös Pitkäjaloilla. Mitään muuta erikoista ei alue tarjonnut, eikä säväyttäviä lajeja näin about 600 westerniä nähneelle oikein ollut. 

Etnalle mentiin Etna-nord puolelta, mutta ei otettu mitään super retkeä ihan ylös, vaan päädyttiin nautiskelemaan maisemista noin 1800metristä. Lennätin dronea ja saatiin hienoja maisemakuvia. Linnuista mainittavimpia olivat Vuorisirkku ja Mustaleppälinnut. Perhosia oli valtavasti ja kirjailin Isonokkosperhosia, Tamminopsasiipiä, Sulttaniperhosen, Purheperhosen, Ritareita, Kaaliperhosia, tavan Nokkosperhosia ja Kleopatran ainakin listoille. Vähän alempaa tammimetsiköstä sitten Täpläpapurikkoja, Liuskeperhosia ja muita yleisiä lajeja. Tuolla myös Kuusitiaiset lauloivat ja Närhet keräilivät tammenterhoja. Koko reissun yöperhoslento oli surkeaa ja valoille, joille yleensä eteläsä tulee lajeja ei ilmestynyt kuin yksi Ruostesiipi.. 

Etna tarjosi reissun ainoan eliksen, kun etelärinteellä plokkasin kaartelevan jalohaukan. Äkkiä tarkempi vilkaisu ja lintu paljastui Euroopassa aika harvinaieksi Keltapäähaukaksi! Vihdoin tämäkin laji tuli nähtyä ja otinpa oluen tai kaksi sen kunniaksi. Harmi, että tilanne oli nopea, koska etäisyyden puolesta olisi ollut kohtuu saumat saada kuva, jossa näkyy edes jokin tuntomerkki!

Matelijapuolella oli sangen vilkasta ja nähiin seuraavia lajeja. Sicilian Wall Lizzard, Southern Italian Wall Lizzard, kaki Western Whip Snakea ja Levyvarvas- eli kotigekkoja talon seinillä.

Korennoista voisi mainita Trithemis Annulatan, eli Violet Dropwingin, jonka suomalaista nimeä en tiedä. Isommista lajeista näkyi Keisarikorento, eli Anax Imperator, Wagrant Emperor, eli Anax Ephipigger, joka oli elis mulle. Tämän lisäksi joitain määrittämättömiä, joista yhden kuva alla, saa määrittää!, sekä Sormusukonkorento, eli Anax Parthenope. Jälkimmäinen on kovin saman näköinen, kun Warant Emperor, mutta silmien väri on yksi hyvä erottava tekijä näin aloittelijan näkemyksellä.

Kaikenkaikkiaan kuvattua tuli aika paljon, mutta tavallisia lajeja. Alle pistän oikein kunnon kuvasetin, niin jääpähän tännekin jotain muistiin. Ei pelkästään lintuja, mutta myös paikkoja ja maisemia. Saari on kovin fotogeeninen! 

Kattohaikaroita. Kuvattu liikkuvasta autosta, joten siksi vinossa.

Flamingot ja Silkkihaikara.

Gekko talon seinältä.

Etnan savuava kraateri.

Etnan laavakenttää noin 2000m korkeudessa.

Violet Dropwing. 

Liuskeperhonen.

Etelänharmaalokkeja talon lähellä.

Närhi antoi vähän jo kuvatakin.

Kivitasku Etnalla.

Retken eka lintukuva oli Pensasvarpusesta.

Flamingoja.

Ritariperhonen.

Kyläpöllönen jolla nokassa jokin yöperhonen. Pesä oli meidän pihassa.

Etelä-Italian seinälisko. 

Keltahemppo lauloi talon katolla usein.

Tribe Giardini-Naxos. Oli hyvät erät.

Aina yhtä kuvauksellinen Talitiainen langalla.

Tuulihaukka.

Silkkihaikara.

Sinisiipi Sp.

Pantani Bird & Wildlife Reserve.

Tamminopsasiipi.

Tervapääskyjä jossain kaupungissa. 

Täpläpapurikko, nimialalaji, hauskassa valossa. 


 -Tomppa