30. syyskuuta 2023

16.9-29.9.2023

 Syyskuun loppupuoli oli aktiivisempaa rektkeilyä, kiitos tällä viikolla alkaneen kesälomani. 

20.9 olin Juliuksen jalkapallotreeneissä, kun kuulin tutun "tsyi" tai miten sitä nyt kuvataankaan ja huomain Taigauunilinnun kentän viereisessä puurivissä. Lintu liikkui ahkerasti Tiltaltin kanssa häviten näkökentän ulkopuolelle aika pian. Kiva havis ja jostain syystä ollut suht vähissä tänä vuonna varsinkin täällä eteläisessä Suomessa. 

22.9-24.9 oltiin taas mökillä ja mukavaa oli, vaikka alkaakin olla jo kohtuullisen pimeää. Hallakehrääjä tuli valolle kertomaan syksyn saapumisesta. Laji on viimeisiä perhosia lennossa meillä. Kalastettiin ja nautiskeltiin. Kerättiin myö reilu 10L kanttarellejä!

Pari Ahventa tuli vielä.


Vihdoin 25.9, eli ekana virallisena lomapäivänä läksin aamusta viemään Juliusta päiväkotiin ja sieltä Hakalan lintutorniin Vanhankaupunginlahdelle. Mukavat viitisen tuntia siellä vierähti, mutta mitään erikoisempa ei havaittu. Sinisuohaukkoja reilu kymmenen yksilöä, Sepelhanhia yksi parvi, kaksi paikallista Punkuiria ja parhaana havaintona nuori Ristisorsa, joka tipahti lahdelle pohjoisesta ja häipyi samaan suuntaan melko pian tulonsa jälkeen! Ristisorsa on noin vuosittainen lahdella, mutta tosi vähälukuinen vierailija. Hauska näky oli myös noin 5000 Valkoposkihanhen saapuminen pohjoisesta arabianrantaan ruokailemaan. 

Jalohaikara, eli Jallu on nykyään melko yleinen lintu Suomessa.

Ristisorsa puhelinscoupattu muutaman sadan metrin päästä.

Nuori Ruskosuohaukka saalisteli ruovikon päällä.

Sepelhanhet on mukavaa herkkua staijareille.

Valkoposkia riittää. 



Seuraavana päivänä tein nopeamman visiitin, tällä kertaa peltojen puolelle. Tuuli oli armottoman kova, mutta jaksoin tunnin verran seisoskella. Ampuhaukka, Sinisuohaukka, varpushaukkoja yms. sälää, mutta ei ihmeitä. 




28.9 Aloitin aamuni etsimällä edellispäivänä havaittua, ja bongaamaani Heinäkurppaa, mutta en sitä löytänyt enää. Olin liikkeellä vain kiikareilla, kun näin linnun, koska oli paljon ohjelmaa, niin ajattelin, että kaivampa sen esiin ja kuvaan kunnolla. No en kuvannut, mutta löysin suhteellisen myöhäisen Ruokokerttusen Kyläsaaresta. Heti kävi mielessä, että nytkö se Paludiola, eli Sarakerttunen siellä livahti, mutta sainpa kuvattua, eikä ikävä kyllä ollut sellainen.

Myöhemmin palasin taas Hakalaan, tällä kertaa vakasti aikomuksena oli nähdä Arosuohaukka ja muuta mukavaa muutolla. Tämä myös toteutui. Oli mieletön lintupäivä, jossa petolinnut olivat pääosassa. Nähtiin 1-2 Arosuohaukkaa, pitkälle toistakymmentä Sinisuohaukkaa, Muuttohaukka, Piekana, Useita Hiirihaukkoja, Mehiläishaukka, pieniä Falcoja kaikki normaalit lajit, eli Ampu-, Nuoli- ja Tuulihaukka, paljon varpushaukkoja ja pari Kanahaukkaakin. Semi-pedoista mainittakoot Ruskosuohaukka ja Kalasääski. 

Lietteellä oli pieni parvi Suosirrejä, parvi Kapustarintoja muutti tornin yli ja Timalit kilisyttelivät ruovikossa. Olipahan mukavaa. 

Alla päivän kuvasaalista. 

Korpit ja hieno vaaleahko Hiirihaukka.

Korppi ja nuori Kanahaukka.

Macro, eli Arosuohaukka, nuori lintu.

Nuoren Arosuohaukan selkäpuoli on tosi makee. 

Yksi hienoimmista petolinnuista mielestäni. 

Naaras Sinisuohaukka muutolla. 

Aamun Ruokokerttunen.

Ensi maanantaina Viroon viikoksi, näilä näkymin Sörven lintuasemalle. Sieltä sitten lisää postauksia iltaisin. Toivottavasti löytyy joku superraritetti! Tällä hetkellä Paldiskissa paikallinen Pronssi Iibis, joten peukut pystyyn, että se pysyy maanantaihin asti. 


-Tomppa 

29. syyskuuta 2023

1.9-15.9.2023

 Syyskuun eka puolisko lähti käyntiin ja innostuin taas ulkoiluttamaan kiikareita, sekä kameraa. 

Oltiin 8.9-10.9 kaveriporukalla Hartolasa, syötiin, juotiin, saunottiin ja sellaista perus settiä. Viikonloppu oli hieno ja sitä oli odotettu, mutta se miten se pääyi lopulta olikin sitten erikoinen tapaus. 

10.9 tuli lintutiedotukseen viesti "UUSI, Isoliitäjä, Mänttä-Vilppula, Ukonselkä, 1p" Kuvan oli nähnyt Paul Boijer, jonka määrityksiin ei tarvitse miettiä, että meneekö väärin. Olin joka tapauksessa juuri hakemassa perhettä mummolasta, kun tieto tuli, join kahvit ja neuvottelin itselleni käynnin paikalle. Helsingistä ei ehkä olisi jaksanut enää lähteä, mutta nyt säästin 120km, niin olin hetkessä tien päällä. 

Paikalle saapuessa sain mukavasti vilkaista Tomas Swahnin putkesta lintua, joka kellui melko kaukana selällä. Kuitenkin pystyi erottamaan yksityiskohtia. Laitoin oman putken kasaan, kun lintu lähti lentoon ja siiryi vielä kauemmaksi... Sekin vielä. No se oli lopulta nähtävissä vielä, mutta väreily yms. tekivät dokumenttikuvien ottamisen täysin mahdottomaksi. 

Tuli kuitenkin nähtyä tämä jäätävän kova harvinaisuus ja vuoden kolmas suomenpinna oli plakkarissa. Oli myös mukava tavata tuttuja, kuten Teppo ja Markus! 

Siellä selällä se Isoliitäjä kökötti. Olipahan paikka ja laji! 

Seuraavalla viikolla hokasin työpaikan ikunasta nuoren Arosuohaukan, joka oli mukava vuodenpiste, sekä parvekkeelta huutavan Pähkinähakin, joita tuntuu olevan jonkin verran liikkeellä nyt syksyn tultua. 

Tässä vielä gomiasta Siniritasiyökkösestä kuva, kun on niin komean karvainen kaveri.

Siniritariyökkönen, Catocala Fraxini.

Ruokalista koostui pääsin tästä. 


-Tomppa 

Elokuun tapahtumia ja juttuja.

 Elokuukaan ei mitään suurta tykitystä ollut lintuhavainnoinnin puolesta. Tuli vain oltua töissä ja painisalilla, jälleen kerran. Toki mielessä pyöri tulossa oleva syysmuutto ja syyskuuta aina odottaa lintumielessä aika paljonkin, kun lintujen massat alkavat valua etelään. 

Kuun ainoa uusi vuodenpiste oli 18.8 Viikin puhdistamolta bongattu Aroharmaalokki, jonka Tommi Laurinsalo kivasti huomasi lokkiretkellään. Olihan tämä Helsingin toinen bongattavissa oleva yksilö käytävä katsomassa, vaikka lintu oleilikin tylsästi huonossa valossa hallin katolla. 

Alla taas muutama kuva. 

Surkea kuva, mutta siinä se Aroharmaalokki tönöttää. Onneksi määritys ei ollut mun kuvien varassa.

Järkkäiltiin Harmaasiepon kanssa kuvaukset. Ensin se vähän jännitti.

Sitten se jo vähän rohkeni tulla lähemmäs.

No nyt, alkaa jo uskallusta löytyä.

Harmi, että parkeerasi itsensä huonoon valoon, mutta lopulta tuli kokonaan esiintymään.

Kesäkuukaudet ovat mielestäni yhdet tylsimmistä lintujen kannalta. Toki tuolloin on Suomesta vuosien varrela löytynyt tosi paljon kovia harvinaisuuksia, mutta normaalissa tilanteessa linnut eivä vaihdu ja uusien löytäminen on kovin hankalaa. No, yksy muuttaa kaiken ja seuraavaksi pari postausta syyskuulta. 


-Tomppa 


Heinäkuun rientoja.

 Keäs mennyt tässä ihan kirjoittelematta mitään, mutta otetaan vähän perästä kiinni tekstien osalta. 

Heinäkuussa töiden lisäksi mökkeiltiin ja bongasin pari lintuakin tuona aikana. 9.7 ajeltiin Vilman kanssa niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Forssa jossa lauleli keskikesän rariteetti, Viirusirkkalintu. Tämä oli vasta toinen havainto minulle lajista Suomessa. Ensimmäisen bongasin niinkin kauan sitten kuin 2009 Isojoelta. Tuolloin mukana oli Uku Paal, joka silloin vielä asui Suomessa. Paikalla oli paljon jengiä ja samalla seisomalla hoitui Ruisrääkkä vuosilistalle kaunista virttään luritellen. 

15.7 olin ystäväni Ollin kanssa Hangossa, jossa osallistuin Hanko Summer fight tapahtumaan ja ottelin yhden ottelun Jiu-jitsua. Hauskaa oli vaikka tappioon päättyikin. Samalla reissulla hoitui Turkinkyyhky, Kuovisirri, Suosirri ja Liejukana vuosilistalle. Pääosassa oli kuitenkin mukava kamppailutapahtuma. 

Alla jotain kuvia, pääosin mökiltä. Muutoin linnuista ei mainittavaa. Töitä tuli tehtyä ja jiu-jitsua harrastettua. 

Naaras Havununna, Lymnatria Monacha

Heinähukan toukka, Macrohylcia Rubi

Horsmakiitäjä, Deilephila Elpenor.

Isomaayökkönen, Eurois Occulta

Nelivyöjäärä, Leptura Quadrifasciata ja jokin kimalainen.

Jokin hietapistiäinen ja mänty-yökkösen, Panolis Flammea toukka

Savukaapuyökkösen,Cucullia Lactucae toukka.

Vilmaa kiinnosti enemmän Netflix, kuin Viirusirkkalintu.


Eipä tullut paljon lintukuvia... No Elokuussa vähän sentään, siitä seuraavassa postauksessa. 


-Tomppa