Helmikuu meni onneksi nopeasti. Kuukautena on mielestäni vuoden tylsin, heti ennen tammikuuta. Linnusto ei vaihdu käytännössä lainkaan, vaikka tänä vuonna saatiinkin aikaisia muuttajia pitkin poikin etelärannikkoa mukavan lämpimän kelin myötä.
Helmikuu tuotti ainoastaan muutaman vuodenpisteen, mukavimpana aina suloinen Pyrstötiainen Helsingin Kuninkaantammessa.
3.3 tehtiin eväsretki Pitkäkoskelle Mariian ja molempien lasten kanssa. Oli mukavaa, lapset viihtyi ja sain pari uutta lajia vuosilistallekin. Töyhtöhyyppä oli yllätys, mutta jostain sumun keskeltä 11 linnun parvi tuli ja jatko koht Haltialaa kadoten metsän taakse. Myös Hömötiainen ja Koskikara viipottivat itsensä listoille.
 |
| Närhi on hieno lintu. |
 |
| Puukiipijä matalalla. |
 |
| Ja korkeammalla myös. |
6.3. käveltiin pieni lenkki Vilman kanssa Maunulassa ja taas kasvoi vuosilista parilla lajilla. Ensin Nokkavarpunen tiksutteli itsensä listalle ja myöhemmin eräältä ruokinnalta Järripeippo vielä toisena päivän uusista.
 |
| Naaras Punatulkku on vaatimattomampi, kuin korea koiras. |
10.3 käytiin Mariian kanssa Viikin kierros, kun aina yhtä hieno Viirupöllö oli yhytetty nukkumasta Hakalan metsästä. Lintu oli vähän haastavasti nähtävillä, mutta mukavasti erottui kaukoputkella, mitä jaksoin ensimmäistä kerta kantaa tänä vuonna mukana. Samoilta seuduilta löytyi myös Varpuspöllö, joten Mariialle parikin elistä pöllöjen muodossa, jälleen kerran. Järripeippo myös täällä, sekä paljon tavallisia talvilintuja. Mitn muuta erikoista ei tällä kertaa näkynyt, vaikka kovasti yritettiin.
 |
| Mariia tarkkailee ruokinnan tinttejä. |
 |
| Varpuspöllö. |
 |
| Viirupöllö päivälevolla. |
-Tomppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti