Pöllöjä vanhankaupunginlahdella 28.1.2024

 Taas mentiin lapivapaalla viikonlopulla linturetkelle. Mariia oli taas innostunut pöllöistä, joten tällä kertaa suunnattiin Vanhankaupunginlahdelle, jossa ainakin piti olla Sarvipöllö, sekä mahdollisesti edellispäivän Helmipöllö. Muitakin lajeja toki toivottiin. 

Saavuttiin Pornaistenniemeen ja siellä päivystikin kuvaajajoukko lehdossa nukkuvaa Helmipöllöä kuvaamassa. Onneksi kukaan ei lähestynyt kovinkaan innokkaasti, vaan linnun annettiin nukkua. Me vietettiin paikalla muutama minuutti ja jatkettiin matkaa. 

Nukkuva Helmipöllö.

Jatkettiin käppäilyä kohti Lammassaarta ja matkalla ei havaittu mitään ihmeempää. Tosi hiljaista ja Timalitkin pysyivät tavoittamattomissa, puhumattakaan Pajusirkuista tai vastaavista. 

Lammassaaren puolella vakiopaikalla oli edelleen hieno Sarvipöllö päivälevolla. Tämänkin annettiin nukkua ja nopean kuvauksen jälkeen jatkettiin katsomaan Viitatiaista. Tintti näkyi useita kertoja nopeasti, kuvat jäivät dokumenttitasolle. 

Sarvipöllön päiväuni.

Surkeahko kuva Viittiaisesta. 

Piakkoin lähdettiin käppäilemään autolle päin, kun molemmilla alkoi flunssanoireet nousemaan pintaan. Lopulta oltiin vkl jälkeen molemmat kipeitä... 

Alla vielä parkkipaikan ruokinnalta Pikkuvarpunen keikistelemässä.

Pikkuvarpunen ruokinnalla.

Hyvää seuraa, kivoja lintuja, mikäs sen mukavampaa. 

-Tomppa

Käppäilyä Helsingissä. 14.1.2024

 Päätettiin Mariian kanssa lähteä vähän ulkoilemaan, niin löin molemmille kiikarit kaulaan ja lähdettiin kohti Munkkiniemeä, missä pitempään paikalla viihtynyt Hiiripöllö kiinnosteli vuosipistemielessä. 

Saavuttiin paikaille, paljon lintuja alueella, kuten Viherpeippoja, Tilhiä, Vihervarpusia, Varpusia yms. Pöllö ei pettänyt ja elämän ensimmäinen pltsilaji Mariialle listalle. Hiiripöllö on siitä kiva että se on suhteellisen helppo nähdä päiväsaikaan. 

Hiiripöllö.

Seuraavaksi käppäiltiin Seurasaari ympäri ilman mitään ihmeellisiä havaintoja. Närhiä, Meri, kala ja Harmaalokkeja näkyi jäällä pillkijöiden seurana. Tiaisia ruokinnoilla, mutta siihen se käytännössä jäikin. Käpytikkoja muutamia saaressa. 

Saaren jälkeen jeltiin vielä Lauttasaareen katsomaan Pikkusirkkua vuosilistalle. Valo alkoi kadota, kun päästiin paikalle ja sirkku löytyikin helposti ruokinnalta. Harmi, että pilvinen sää ja iltapäivä, niin valot olivat täysin poissa. 

Alla muutama doku sirkusta.

Pikkusirkku ruokailee.

Sirkku viihtyi vain maassa ennen paikalta poistumistaan. 

Pian tosiaan tuli jo pimeää ja meidän yteinen ensimmäinen linturetki olikin päätöksessä. Hauskaa oli ja elikset paukkui Mariialla kovaa tahtia. 

Mulla on Helmikuusta alkaen lapset joka toinen viikko, joten varsinkin kevättä kohti kerkee retkeillä hienosti ja enemmän kuin aikaisemmin. Toki Paini vielä aikaa, mutta tätä pitää taas herätellä. MYös nyt on löytynyt hienoa seuraa retkille, niin mikäs silloin meniessä. 

-Tomppa

2023 loput.

 Loppu vuosi 2023 meni vähän myllerryksessä... 

Tuli erilleen muutto lasten äidin kanssa, paljon jujutsua ja painiharrastusta. Linnut oli vähän sivuroolissa ja ovat toki sitä edelleen, kun on niin hiljaista helmikuussa... 

Syyslomalla oltiin lasten ehdoilla Asikkalassa, oli mukava viikko Salonsaaren lomakylässä. 

Kävin myös bongaamassa pari tosi hyvää lajia listoille viimevuoden loppupuolellakin. 

3.11 kerkesin vihdoin Ritaripuistoon keskustaan hoitamaan siellä pitempään olleen Kirjokertun! Komea lintu näyttäytyi tovin odottelun jälkeen, mutta kuvattavaksi ei tämäkään oikein tahtonut jäädä. Lisäksi keli oli melko tuhnuinen. 

Marraskuun aikan tuli myös havaittua Huuhkaja Viikissä, Lehtopöllö Pitäjänmäessä, painisalin pihasta ja Viirupöllö auton ikkunasta Maunulassa työmatkalla. Aina mukavaa nähdä näitä pöllöjä. 

2.12 kävin heittämässä kierroksen missä bongasin kolme kivaa talvilajia. Epäonnekseni jätin myös muistikortin tietokoneeseen kiinni, joten kameran kantaminen tuntui lähinnä turhalta... No oli mukana kuitenkin, vaikka ei kuvia voinutkaan ottaa. 

Lauttasaaren Pikkusirkku näyttäytyi hienosti, Vanhankaupunginlahden Mustakaularastas ja Viitatiainen molemmat olisivat olleet kuvattavissa, mutta ensi kerralla sitten...

Koko vuoden vaisulla retkeilyllä lajimäärä jäi lukuun 219, mikä on suhteellisen heikko määrä. 

Suomenpinnoja 2023 vuosi tarjosi peräti neljä, mutta joukossa oli myös ikävä nuijaus VIhermehiläissyöjästä. Uusia lajeja Suomen listalle olivat Arohyyppä, Isoliitäjä, Valkosiipitiira ja Isovesipääsky. Kaksi viimeistä enemmän kuin odotettuja pankkilajeja, toisin kuin Isoliitäjä, joka oli vuoden täydellisin yllätys.

Alkuvuodesta pari retkeä jo takana, niistä myöhemmin lisää. Alla pari kuvaa vielä täytteeksi.

Harmaapäätikka naaras. Asikkala.

Salonsaaren lomakylän pihasta. 

-Tomppa