26. lokakuuta 2024

Lokakuu, tuo vuoden kohokohta, jos retkeilisi... 1.10-26.10.2024

 Vihdoin koitti lokakuu. En kyllä ollut tänä vuonna suunnitellut mitään retkiä tai vastaavia, mutta lokakuussa tulee aina bongattua, se on varmaa. 

Kuun alussa mentiin vielä mökille Mariian kanssa, vaikka alkoi olemaan jo aika koleaa. Saunaa, kylmävesiuintia ja kuutamosa huhuillut Huuhkain, eli Huuhkaja olivat mahtava kokemus. Myös Kaulushaikaran ääntä kuului vielä yötaivaalta. 

Muutoin kuukausi on mennyt aikalailla töissä, joitain bongauksia lukuunottamatta. 

10.10 käytiin Juliuksen kanssa hoitamassa Kashmirinuunilintu vuosipisteisiin Kaarelasta. Lintu oli ollut paikalla koko päivän ja sää oli ollut oikein mainio. Iltapäivällä kun lampsittiin paikalle alkoi tuulemaan, satamaan ja oli todella pimeää... Masentavaa, mutta lintu näyttäytyi ja sain siitä todella huonon kuvankin. Jos ei olisi äännellyt ja tiedossa ennalta lajia, ei tästä kuvasta voisi sanoa onko Taigauunilintu, vai Humei. Puskissa lenteli lukuisia Tiltaltteja ja tiaisia päätähden seurana. 

Kashmirinuunilintu. Harvinainen vieras Kaakkois-Aasiasta.

Vahva dokumentti ääntelystä.


15.10 olin toipilaana kotosalla, kun korona iski ja vei 5 päivän kuumepotilaaksi. Olin keittämässä kahvia ja on tapana katsella ikkunasta kiikareilla lintuja. Huomasin useamman pikkulinnun takapihan koivussa ja nostin kiikarit silmille. Tiaisia, Tiltaltti ja jokin siipijuovan omaava uunilintu! Menin parvekkeelle ja huomasin linnun olevan Hippiäisuunilintu! Äänikin kuului! Näin selkeäski voimakkaat päänkuviot, siipijuovat ja keltaisen yläperän. Pian lintu liikkui kauemmas, kunnes katosi enkä pienellä päivystyksellä sitä enää nähnyt.. Hieno havis joka tapauksessa ja jälleen, yksi lemppareistani, ja ehkä hienoin pienistä vihreistä itäisistä uunilinnuista, jos minulta kysytään. Kamera oli autossa, kuinkas muuten... 

Tuolla viikolla koitettiin myös bongata Inkoosta Arotaskua, mutta hylsyhän siitäkin tuli... Paikalla paljon etsijöitä, mutta sekään ei auttanut. Isolepinkäinen, muutama Merikotka, Kanahaukka, Järripeippoja, sekä tavan Peippoja paljon. HIeno keli, vain lintu puuttui.. 

Viikonloppuna olo vähän jo helpotti, joten suunnattiin Mariian kanssa taas Inkooseen, tällä kertaa kylän kirkkomaalle etsimään paikalla ollutta Harjalintua. Sentäs tämä löytyi helposti ja antoi vielä ottaa itsestään pari kuvaakin. Hieno lintu oli tietysti Mariialle elis ja minulle ehkä suomessa noin kymmenes yksilö, toki Inkoon pinna, jos sellaisia laskisi. 

Harjalintu harjoineen. Näitä kuvia mullakaan ei ole liikaa, että harja on pystyssä.

Sopusoinnussa syksyn värien kanssa.

Hiekkatieltä löytyi apetta.

Biotooppikuva.

Vastavalossa harja pystyssä. Tosi upea lintu.


Koska olo oli edelleen flunssainen tällä viikolla käytettiin keskiviikko 23.10 bongaukseen Vuosaaressa, kun viimeisillä hetkillä, eli valoilla käytiin katsomassa Turturikyyhkyä. 

Kävi tuuri, että Roni Väisänen oli paikalla lämpökameransa kanssa, koska sillä näki linnun ja tasan sen kohdan missä lintu istui, muuten ei olisi osannut katsoa kiikarilla oikeaan paikkaan. Eli kiitos Ronille vuodarista. Kameraa ei tarvinnut enää siitä pimeydessä edes miettiä käyttävänsä. Tämä on myös viimeisin vuodenpinna tälla haavaan. Käytiin me sitten uimassakin ja kastauduin 8.9 asteiseen veteen reippaasti. Oli vilpoista, mutta olo parani kyllä tuosta. Kiitos Mariialle rohkaisuista ja kärsivälisyydestä Turturikyyhkyn kanssa! 

Ensiviikolla päästään reissuun Mariian kanssa, kun lähdetään torstai aamuna Wieniin, Itävaltaan. Kamera on sielläkin mukana. Kukaties sieltä näkyy vaikka Vihertikka puistikossa tai vastaavaa! 


-Tomppa 

Syyskuussa alkoi jo tapahtumaan.

 Syyskuu on upea lintukuukausi. Muutto alkaa olemaan kovaa käynnissä, jotain rariteetteja voi jo nähdä, lähinnä tässä tarkoitan siis itäisiä lintuja. 

Yritin bongata Keräkurmitsaa parikin kertaa turhaan, eli hylsyä pukkasi tästä lajista. Sinisuohauka istui pellossa pullean näköisenä. Paikalla oli myös reilu kymmenen Kapustarintaa, Hyyppiä ja sen sellaista. Peruslajistoa siis. 11.9 sattui silmääni Valkoselkätikka työpaikan pihasa Vantaalla, mikä piristi päivää tuolloin. 

13.9-15.9 oltiin mökillä jossa huomasin Pohjansirkun, nuoren linnun mökin pihassa. Laitoin vaan tiiraan havainnon, ja ei aikaakaan, kun paikallinen ARK halusi tietää asiasta enemmän. No, muutama päiväsitten sain tiedon, että havainto on hyväksytty. Ei yllätys sinäänsä, mutta hauskaa, että pääsi täyttämään pitkästä aikaa lapun jostain linnusta. Muutoin mökkireissu meni kuvatessa Laulujoutsenia ja ihmetellessä maisemia, sekä saunaa parhaassa seurassa. Sysmän puolella tuli nähtyä nopeasti Metso ajellessa sinne päin.

Jalohaikaroita Loviisassa 7.9.2024

Kurkia Hartolan taivaalla.

Taiteellinen näkemys Laulujoutsenesta. 

Sommittelua Joutsenen kanssa iltasella. 


29.9 Vilmalla peli Kirkkonummella, joten sinne. Katselin jostain syystä taivaalle kun huomasin parikin isoa petoa kaartelemassa aikalailla kaupungin päällä. Toinen oli Merikotka, mutta toinen oli Maakotka! Yksi lempi lajeistani täällä suomessa ja aina vaikuttava ilmestys! Myös vuosipiste napsahti tästä nuoresta linnusta. 

30.9 menin töiden päätteeksi katsomaan Sipoon Paippisissa viihtynyttä Tunturikihua! Käsittämätön havainto kaiken kaikkiaan. Saavun mestoille ja Harri Muukkonen kertoi linnun olevan jossain sänkipellossa piilossa! Käveltiin jonkun kuvaajan kanssa peltoon ja tosiaan, sieltä se lintu nousi kurkkimaan, että ketäs täällä kulkee. LIntu teki muutamia kierroksia pienellä alueella ja vaikka ei ollut kuin kaukoputki ja puhelin, niin sain ihan hauskoja kuvia linnusta. 

Nuori Tunturikihu pellossa. 

Tämä kuva on otettu pelkästään puhelinta käyttäen. 

Välillä lintu lepäili soratiellä. 


-Tomppa 

17. lokakuuta 2024

Elokuun bongaus ja parit mökki viikonloput.

 Elokuu meni samoissa merkeissä kuin Heinäkuukin. Ei linnustollisesti paljoa kerrottavaa. 

4.8 meni mökkipihan yli Haarahaukka vuosilistalle itsensä tyrkäten. Aina kiva nähdä ja Hartolassa on tullut nähtyä useampi vuosien saatossa. 

28.8 oli bongaus, kun Mariian kanssa mökiltä tultaessa kipaistiin Hanabölen pelloille katsomaan Mustaotsalepinkäistä. Näitäkin on tullut vuosien saatossa muutamie nähtyä, mutta aina kiinnostava laji. 

Alla kuvia kuun ajalta ja pari huonoa skouppia puhelimella lepinkäisestä.

Mökkiranta mihin ei ikinä kyllästy. 

Mustaotsalepinkäinen.

Ja vielä toinen samasta linnusta. Gomia oli.

Sirokeijukorento.

Sisiliskon kurkkaus.

Nuolihaukka saalistaa. 

Nuori Nuolihaukka.


-Tomppa

Heinäkuun rientoja.

 Heinäkuu meni pääsoin töissä, koska uusi työ, ei lomia. Tarkoittaa, että vain viikonloppuisin on aikaa riittävästi, jotta jaksaa tehdä mitään erioisempaa kuin painitreenit tai vastaavat. Muutettiin myös, tosi kivaan kotiin Oulunkylään ja päätin heti alkaa laskea parveke/ikkunapinnoja mitä tuosta ikinä näkyykään. 

9.7 pyöräiltiin Mariian kanssa katsomaan Mandariinisorsaa Siltamäkeen. Pettymys oli suuri, kun lintu ei ollutkaan puolison odottama hieno juhlapukuinen koiras, vaan vaihtopukuinen, ei niin hieno otus. 

Alla pari kuvaa silti. 

Mandariinisorsa.

Hauskan näköinen otus myös tässä puvussa.

Vielä yksi.

Heinäkuussa mökkeiltiin myös Hartolassa ja Loviisassa. Lintuhavainnoista voisi mainita Hartolasta Pikkusirrin ja Suosirrin, sekä Teeren. Ei siis kummoisia..

Loviisassa törmää helposti Merimetsoihin.

Sekä Merikotkiin, kuten tähän nuorukaiseen. 

Pajulintu Hartolasta.

Sammakko myös Hartolassa. 

-Tomppa 

Kesäkuun mökkeilyä ja lintuhavaintoja.

Kesäkuu huitoi kovaa vauhtia reissun jälkeen ja juhannukseksi lähdettiin jo Hartolaan mökille. 15.6 nopea piipahdus Vanhankaupunginlahdelle tuotti vain Rytikerttusen ja seuraavan päivän kävely Kuninkaantammesta Paloheinään tuotti aina yhtä piristävän Idänuunilinnun ja Viitakerttusen. 

Mökillä vietetiin Juhannus ja tuo aika tuotti bongatun Viiriäisen Sysmästä, jossa samalla seisomalla lauloi myös Ruisrääkkä!, Isokäpylinnun, Pyyn ja muutamia lintu, sekä perhoskuvia. 

Harmaapäätikka pakoili kameraa koko kesän.

Onnettomia räpsyjä joka kerta.

Kuusamakiitäjä.

Naaras Kirjoieppo törmäsi ikkunaan, mutta selvisi ja jatkoi ruokintaa pesään.

Nuolihaukka kertoi Ruskosuohaukalle, että missä menee tontinrajat.


Juhannuksen jälkeen bongasin nopeasti pyörällä Tulipäähippiäisen Pirkkolasta, jossa lintu lauloi laiskasti. Seuraavat lintuhavainnot menivätkin jo Heinäkuun puolelle..

-Tomppa

Kreeta 3.6-12.6.2024

 Pitkään odotettu reissu Kreikan Kreetalle tuli vihdoin ja lennettiin super aikaisella lennolla (5.45) kohti lämpöä. Kreeta on siitä kiva, että lintuja on paljon, luontoa on paljon ja se on suhteellisen helposti saavutettavissa. Tällä kertaa oltiin varattu talo läheltä Rethymnoa, eli Chanian kentältä oli reipas tunti ajelua perille. Talo oli hieno ja hauskaa oli, että terassilta oli lähes koko ajan nähtävillä jotain petolintuja ja muuta mukavaa. Turturikyyhky pariskunta hurisi päivittäin puissa, Samettipääkerttuja pyöri joka puskassa, Hiirihaukalla oli pesä läheisellä rinteellä ja Naakasta heti Kreikan pinna. Myös Hanhikorppikotkia ja jokunen Välimerenhaukka pyörähti terassin yli. Perhos puolella Purjeperhosia, Ritariperhosia, Cretan Grayling, Cleopatra, Sulttaaniperhonen yms. hauskaa. 

Tehtiin veljen kanssa muutamia pistoja vähän korkeammalle lähialueilla ekan viikon aikana ja parhaita haviksia olivat lukuisat Hanhikorppikotkat, Välimerenhaukat, Sinirastaat, Pensassirkku, Harmaasirkut, Punapäälepinkäiset, Kirjotaskut ja Maakotka. Käytiin myös Potamoim patojärvellä, mutta siellä lähes 200 Eelänharmaalokkia, laulava Silkkikerttunen ja Vaaleakultarinta, muiden perus lajien lisäksi siis. 

9.6 talon yli paineli 20 minuutin aikana yli 50 Hanhikorppikotkaa, Kiljukotka ja muita petoja. Oli leppoisaa istua terasilla, juoda kylmää juomaa ja tapittaa petoja! 

Retken kohokohta, näin lintujen ja luonnon puolesta oli 10.6 retki Kreetan korkeimmalle vuorelle, johon kiivettiin Mariian ja veljeni kanssa. ensin tunti ajoa, sitten 5km kävelyä ylämäkeen kunes oltiin korkeudessa 2456m merenpinnan yläpuolella. 

Noin puolessa välissä oltiin kiipeämässä suhteellisen jyrkkää osuutta, kun huomasin kaksi suurta petolintua tulossa melkolailla kohti. Huomasin heti, että toinen lintu ei ollut Hanhikorppikotka, vaan jokin muu. Kiikarit ylös ja siinä! Vanhan PARTAKORPPIKOTKA oli leijumassa kohti meitä! Kamera laulamaan ja otinkin sen hetken aikana, jolloin lintu oli näkyvissä reilut 200 kuvaa. Harmiksi lintu oli juuri sen verran kaukana, että kuvien laatu ei ole häävi, mutta silti, ihan mieletön fiilis kun tuollainen lintu lentää näkyviin. Tämä oli elämäni toinen Gypaetus ja ensimmäinen jonka näin tällä tavalla. Ensimmäinen oli 2019 Kreetalla Samarian laaksossa noin 1,5km päässä liidossa, kunnes katosi vuoren taakse. Helposti jaksoi kiivetä tämän jälkeen jykkää mäkeä. Myös elämänpinnoja tipahteli, kun vihdoin sain Alppinaakan elislistalleni! Niitä pyöri alueella noin 150kpl, sekä vähän vähemmän Alppivariksia myös paikalla. Hanhikorppikotkia, Hiirihaukkoja, Välimerenhaukkoja ja kaksi Muuttohaukkaa olivat muut petolintuhavainnot. Vuorella myös Peukaloisia, Kivitaskuja ja valtavia määriä perhosia. Uskomattoman hieno paikka! 


Upea Hanhikorppikotka tuli läheltä.



Alppinaakkoja. Tämä laji oli minulle elämänpinna.


Lisää keltanokkisia Alppinaakkoja. Nähtiin myös Alppivariksia.

Välimerenhaukka väärinpäin.

Ja oikein päin.


Paljon reissukuvia alla ja yllä ja joka puolella!




Istuva Hanhikorppikotka.

Vuorilla korppikotkat saattoivat lentää alapuolelta, jolloin sai mukavaa vaihtelua kuvakulmiin.

Hanhikorppikotka.

Ja taas.

Tässä pieni osa parvesta, joka ylitti talomme.

Nuori Haarapääsky.

Hiirihaukka on Kreetalla todella yleinen.

Italian Varpunen.

Jättiläispuukkopitiäinen.

Kiljukotka talon editse.

Kirjotasku.

Kivitasku vuorilla.

Hieno Etelänharmaalokki patojärvellä.

Harmaasirkku.

Minä ja Kreetan korkein vuori.

Nuori Pensassirkku. Saa korjata, jos siltä tuntuu.

Outo Sirkka-vekotin.

Upea Partakorppikotka.

Vanha lintu näyttäytyi noin 4 minuutin ajan.

Tässä jo liidossa poispäin.

Koiras Samettipääkerttu.

Ja naaras.

Punapäälepinkäisiä näkyi muutamia. 

TUrturikyyhky pihasta. 



Suurin osa lomasta lasten kanssa nautiskeltiin, Mariia tuli puolessa välissä mestoille ja hain hänet Chaniasta. Olipas mukavaa siis kaikin puolin. Varattiin samalla reissu Itävaltaan syksylle, joten jotain uutta taas tiedossa ja jotain mitä odottaa! 

Nyt Heinäkuun vaihteessa tulossa muutto suurempaan asuntoon tässä lähiseudulla, joten sekin on positiivinen asia. Paljon mukavia asioita tapahtunut viimeaikoina.