Vihdoin koitti lokakuu. En kyllä ollut tänä vuonna suunnitellut mitään retkiä tai vastaavia, mutta lokakuussa tulee aina bongattua, se on varmaa.
Kuun alussa mentiin vielä mökille Mariian kanssa, vaikka alkoi olemaan jo aika koleaa. Saunaa, kylmävesiuintia ja kuutamosa huhuillut Huuhkain, eli Huuhkaja olivat mahtava kokemus. Myös Kaulushaikaran ääntä kuului vielä yötaivaalta.
Muutoin kuukausi on mennyt aikalailla töissä, joitain bongauksia lukuunottamatta.
10.10 käytiin Juliuksen kanssa hoitamassa Kashmirinuunilintu vuosipisteisiin Kaarelasta. Lintu oli ollut paikalla koko päivän ja sää oli ollut oikein mainio. Iltapäivällä kun lampsittiin paikalle alkoi tuulemaan, satamaan ja oli todella pimeää... Masentavaa, mutta lintu näyttäytyi ja sain siitä todella huonon kuvankin. Jos ei olisi äännellyt ja tiedossa ennalta lajia, ei tästä kuvasta voisi sanoa onko Taigauunilintu, vai Humei. Puskissa lenteli lukuisia Tiltaltteja ja tiaisia päätähden seurana.
 |
| Kashmirinuunilintu. Harvinainen vieras Kaakkois-Aasiasta. |
 |
| Vahva dokumentti ääntelystä. |
15.10 olin toipilaana kotosalla, kun korona iski ja vei 5 päivän kuumepotilaaksi. Olin keittämässä kahvia ja on tapana katsella ikkunasta kiikareilla lintuja. Huomasin useamman pikkulinnun takapihan koivussa ja nostin kiikarit silmille. Tiaisia, Tiltaltti ja jokin siipijuovan omaava uunilintu! Menin parvekkeelle ja huomasin linnun olevan Hippiäisuunilintu! Äänikin kuului! Näin selkeäski voimakkaat päänkuviot, siipijuovat ja keltaisen yläperän. Pian lintu liikkui kauemmas, kunnes katosi enkä pienellä päivystyksellä sitä enää nähnyt.. Hieno havis joka tapauksessa ja jälleen, yksi lemppareistani, ja ehkä hienoin pienistä vihreistä itäisistä uunilinnuista, jos minulta kysytään. Kamera oli autossa, kuinkas muuten...
Tuolla viikolla koitettiin myös bongata Inkoosta Arotaskua, mutta hylsyhän siitäkin tuli... Paikalla paljon etsijöitä, mutta sekään ei auttanut. Isolepinkäinen, muutama Merikotka, Kanahaukka, Järripeippoja, sekä tavan Peippoja paljon. HIeno keli, vain lintu puuttui..
Viikonloppuna olo vähän jo helpotti, joten suunnattiin Mariian kanssa taas Inkooseen, tällä kertaa kylän kirkkomaalle etsimään paikalla ollutta Harjalintua. Sentäs tämä löytyi helposti ja antoi vielä ottaa itsestään pari kuvaakin. Hieno lintu oli tietysti Mariialle elis ja minulle ehkä suomessa noin kymmenes yksilö, toki Inkoon pinna, jos sellaisia laskisi.
 |
| Harjalintu harjoineen. Näitä kuvia mullakaan ei ole liikaa, että harja on pystyssä. |
 |
| Sopusoinnussa syksyn värien kanssa. |
 |
| Hiekkatieltä löytyi apetta. |
 |
| Biotooppikuva. |
 |
| Vastavalossa harja pystyssä. Tosi upea lintu. |
Koska olo oli edelleen flunssainen tällä viikolla käytettiin keskiviikko 23.10 bongaukseen Vuosaaressa, kun viimeisillä hetkillä, eli valoilla käytiin katsomassa Turturikyyhkyä.
Kävi tuuri, että Roni Väisänen oli paikalla lämpökameransa kanssa, koska sillä näki linnun ja tasan sen kohdan missä lintu istui, muuten ei olisi osannut katsoa kiikarilla oikeaan paikkaan. Eli kiitos Ronille vuodarista. Kameraa ei tarvinnut enää siitä pimeydessä edes miettiä käyttävänsä. Tämä on myös viimeisin vuodenpinna tälla haavaan. Käytiin me sitten uimassakin ja kastauduin 8.9 asteiseen veteen reippaasti. Oli vilpoista, mutta olo parani kyllä tuosta. Kiitos Mariialle rohkaisuista ja kärsivälisyydestä Turturikyyhkyn kanssa!
Ensiviikolla päästään reissuun Mariian kanssa, kun lähdetään torstai aamuna Wieniin, Itävaltaan. Kamera on sielläkin mukana. Kukaties sieltä näkyy vaikka Vihertikka puistikossa tai vastaavaa!
-Tomppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti