8.9.2011 Takaisin viroon hoitamaan Hietakurki.

5.9 tuli tieto että Espoosta oli muuttanut Hietakurki lähisukulaistensa kanssa parvessa. Linnut oli jo illalla lähtenyt ylittämään lahtea ja mietittiin kuumeisesti että mine ne mahtaisi laskeutua.
Seuraavana päivänä tuli kuitenkin viesti että Ranno Puumets on löytänyt linnun Kiia nimisestä paikasta läheltä Tallinnaa.
Itellä oli työvelvotteita päällä jotain heti lähtö ei tullut kysymykseen... Jände lähti ja hoiti mutta päätin että pakko hoitaa ja lähdin 7:30 aamu laivalla kohti Viroa.
Pienten säätöjen ja mokien jälkeen olin paikalla yhentoista pintaan ja huokaisin helpotuksesta kun porukka sanoi että lintu on paikalla.
Kurkkasin ekasta putkesta ja näin linnun, eli silloin pystyi taas hengittämään normaalisti, noei, ei mulla mitän paineita ollut...
Kaivelin omat kamat ja rupesin tapittamaan tätä Ameriikan ihmettä. Gomia otushan se on. pienikokoinen ja välillä oli vaikeuksia löytää lintua korkeasta kasvillisuudesta. Sain jotain räkäkuviakin mistä just ja just tietää että on oikea lintu kyseessä.

Hietakurki.

Hietakurki.

Hietakurki.

Hietakurki.

Välimatkaa lintuun oli satoja metrejä joten kuvat on mitä on, mutta onpahan muistona jos ei muuta sitten...
Kurki on Euroopan mitakaavalla vasta n. 8havainto, joten todella kovasta lajista on kyse. Ulkomailtakin taisi olla kiinnostusta.
Ajanmittaan ruettiin kattoo muitakin lintuja jä nähtiin Muuttohaukka, 3Pikkukiljukotkaa, Lapinkirvinen ja Hiirihaukkoja.
Paluu oli edessä klo. 14:00 laivalla että ehtii töihin yöksi ja siitä sitten seuraavanpäivänä Hangon lintuasemalle.

Hiirihaukka.

Gomia oli!

-Tomppa-