Aurinkopäivän vesilintuja.

 Tänään avautui päivällä nopean vierailun mahdollisuus Kallion Tokoinrannan sorsasulalle. Paikalla on ollut koko talven Harmaasorsia, Silkkiuikkuja yms. vesiäisiä ja esim. Sinisorsia noin 1500 kpl. Aurinko helotti täydetä taivaalta, vähän huonosta kulmasta tosin, mutta joitain kuvia tuli räpsittyä. Paikala päivysti tietysti myös Kanahaukka, koska ruokahan alueella on. 

Paikalla oli pari vuotta sitten Helsinin ensimmäinen Mustanmerenlokki, mutta nyt lokkeja ei paikallisena ollut lainkaan. Yksi Harmaalokki lensi paikan yli kohti kaupunkia. 

Alla muutama kuva ja vuodenpisteet Uikusta, sekä Harmaasorsasta. 

Kaksi koiras Harmaasorsaa oli tänään paikalla. 

Nuori Gentti, eli Kanahaukka päivysti puussa seuraavaa ateriaa. 

"mitäs katselet" se taisi miettiä.

Silkkiuikku.

Herra Sinisorsa. 

Kohtahan talvikuukaudet jo paketissa ja kohti muttolintuja. Toivomme aikaista kevättä ja paljon rareja. 

-Tomppa

Eurotalviset kelit jatkuvat.

 Omaan makuun mukava lumeton talvi jatkuu pääkaupunkiseudulla. Linturetkille ei juurikaan ole päässyt, mutta uusia vuodareita satelee sieltä täältä väkisinkin. 

19.1 takapihalla lensi pieni parvi Tilhiä vuosilistalle ja samana päivänä yhytin viereisen pihan kelon nokasta Nokkavarpusen, joka on aina mukava laji nähdä. Toki kotiseudulla se on suhteellisen yleinen. 

22.1 ajelin työautoa huollosta takaisin konttorille, kun Vantaan Vehkalan kohdalla kehä3:sen ylitti Harmaahaikara ihan puskista. Hauskaa. 

26 päivä käytiin ensin Mariian kanssa maukkaalla brunssilla Fazerilla ja sen jälkeen pieni kävelylenkki Kallahden niemeen. Vakio Lehtopöllöt eivät olleet paikalla, mutta nähtiin useampi Merikotka, Mustalintu, Alleja, Tukkasotkia, Kyhmyjoutsenia ja muuta perus sälää. Vuodareita muutama. 

27.1 työpäivän päätteeksi Juliuksen kanssa bongaamaan Kirjosiipikäpylintua lähialueelta Helsingistä ja tämä harvalukuinen laji antoi kerrankin kuvata itseään kunnolla. Kuvaajia riitti ja lintu söi koko paikallaoloajan ahkerasti lehtikuusen käpyjä. 

Kirjosiipikäpylinnuta vierähti reilu viikko, kun Jalohaikara tupsahti bongattavaksi Espooseen, ja koska laji puuttui talvilistalta, jota en edes aktiivisesti laske, niin pakkohan se oli käydä hoitelemassa listoille.

7.2 kävin nopean kierroksen Haltialassa ja sehän tuotti hienon Valkoselkätikan, joskin ylilentona ja dudemaisen Keltasirkku vuodenpisteen... Kertoo ehkä vähän retkeilymäärästä, kun menee tuokin laji Helmikuun puolelle.

8.2 pääsin vihdoin paikalle Jalluilemaan ja lintu oli ojan varressa Harmaahaikaroiden seurana, joskin vähän huonosti kuvattavissa. 

Alla pari kuvaa viimeaikaisilta riennoilta. 

Kirjosiipikäpylintu

Ahkeraa ruokailua. Lintu käytännössä söi koko ajan kun olin paikalla.

Lähikuva. 

Jalohaikara Espoon Haukilahdessa.

Toivottavasti saamme aikaisen kevään ja ehkä jonkin harvinaisen linnunkin joku päivä. 

-Tomppa 

Loppuvuosi ja uuden vuoden alku. 13.1.2025

 Loppuvuosi meni oikeastaan vailla linturetkiä. Joulukuussa työpaikan pihalla Lentoasemalla oli pari Punakylkirastasta ja yksinäinen Kulorastas, mutta muutoin ei oikein mitään mainittavaa. Paini vie aikaa. 

Vuosi alkoi mukavalla parin tunnin ulkoilulla Mariian kanssa ja käytiin bongaamassa Hanasaaresta Pikku-uikku, sekä koitettiin samoilta sijoilta Jalohaikaraa ilman menestystä. Käytiin myös Meilahden Arboretumissa, mutta siellä melko hiljaista. Saatiin kuitenkin kasaan. 21 lajia tuossa ajassa kasaan. 

4.1 takapihan Räkättirastasparvesta erottui Punakylkirastas, mikä aina ilahduttaa näin Tammikuussa ja 11.1 kävin nopeasti painien jälkeen kääntymässä Viikin puhdistamolla katsomassa siellä pitkään viihtynyttä VIrtavästäräkkiä, sekä samalla havaitsin Peukaloisen samassa paikassa. 

Alla pari kuvaa vuoden alulta ja toivottavasti tänävuonna tulisi taas pari hyvää lajia listoille, mukavia spondeja (tuskin) ja jotain muuta kivaa. Maalis-huhtikuussa mennään Sloveniaan, joten siellä tulee joku lintu myös varmasti nähtyä. 

Pukku-uikku stojen metrien päästä harmaassa kelissä...

Virtavästäräkkikin oli kaukana ja pimeässä, joten kuvat luokkaa luokaton.

Vielä toinen.

Toivottavasti saamme tänä vuonna lyhyen talven, pitkän ja lämpimän kevään ja kaikkea mukavaa. 

-Tomppa

Wien 31.10-3.11.2024

 Vihdoin koitti odotettu reissu Itävallan Wieniin Mariian kanssa. Lennot varattiin jo hyvissä ajoin kesäkuussa, mutta hotelli meni vähän tiukille. 

Olin siis varannut hotellihuoneen Mr Suite Hotel 200m Zum Prater nimisestä paikasta, mutta pari päivää ennen lähtöä sain tietää, että mesta on ihan mätä, hotellihuoneet homeessa ja kaikki pielessä. Piti siis toimia. Peruin huoneen, koska se vielä onnistui ja varasin ihan mukavan huoneen meille Art Hotel Wien nimisestä paikasta. Huone kuitenkin meinasi meille nukkumapaikkaa, ei mitään sellaista missä vietettäisiin aikaa enemmänkin, joten tämä kelpasi enemmän kuin hyvin. 

Kun saavuttiin maahan alkoi lintuhavainnot jo junasta lentokentältä kohti kaupunkia. Harmaahaikara, Noki- ja tavalliset varikset, Mustavaris, Pyrstötiainen ja sen semmoista. 

Saavuttiin kaupunkiin heti amusta yhdeksän jälkeen, joten lähettiin kävelemään ja tultiin Stadtpark nimiseen puistoon. Siellä paljon Sinisorsia, Naurulokkeja ja Merimetso, sekä pari Harmaahaikaraa paikallisessa lammessa. Puskista Perus tiaiset, Peukaloinen ja useita Pähkinänakkeleita. Välimuotoisia Variksia oli paljon ja selkeästi alueella risteytyy Noki- ja tavallinen varis. Punarintoja muutamia ja Sepelyyhkyjä ympäri ämpäri puistoa. 

Seuraavat päivät menivät vauhdilla. Perjantaina vietettiin useita tunteja maailman vanhimmassa eläintarhassa, eli Tiergarten Schönbrunnissa. Ihan uskomattoman hienosti hoidettu paikka, jossa paljon erilaisia eläimiä, kohtuullinen ruoan hintataso ja osa puistoa myös tavallista paikallista mentsäluontoa. Havaitsin sielläkin lintuja, joista voisi mainita Etelänpuukiipijän, Pähkinanäkkeleita, Käpytikkoja ja Mustavariksia. Hauskaa oli ja sää oli upean aurinkoinen. 

Lauantaina aloitettiin Wienin luonnontieteellisestä museosta, jossa vierähti melkein neljä tuntia. Komea paikka, upea rakennus ja paljon nähtävää. Kiviä oli 4 salillista, joka hämmensi antigeologia. Iltasella vierailtiin Wiener Reisenrad maailmanpyörässä katsomassa maisemia ja paikallisessa huvipuistossa kuljeksimassa. Myös puistoviinit juotiin jonkun epämääräisen skeittiparkin luona! Paikalliset julkisenliikenteen kulkuneuvot toimivat Wienissä upeasti ja oli helppoa, sekä turvallisen tuntuista liikkua. 

Sunnuntaina oli kotiinpaluu päivä. Mentiin huoneen luovutuksen jälkeen metrolla Ernst Hoppel Stadionin pysäkille ja käveltiin isoon puistoon. Katsoin, että nyt on jo metsäistä, joten ei kun sinne ja laitoin nopeasti Vihertikan kutsua soimaan puhelimesta. Meni noin 30 sekunttia kun Tikka lensi ylitse ja hetken päästä kuului vastaus nauhaan! Mieletöntä! Todettiin, että siinä se Vihertikka huutelee meille ja jatkettiin kävelyä. Pian Mariia huomasi toisen tikan ja kuvailin sitä hetken (unohdin kiikarit himaan) ja kuvista näkyi Tammitikka. Toinen tavoitelaji purkissa, eli hyvin meni. Lopulta nähtiin parikin Tammitikkaa pienellä alueella. Metsän yli meni Hiirihaukkaa ja yksi Haarahaukka, mukavaa siis. Nakkeleita oli paljon ja Käpytikkakin näkyi. 

Alla kuvia reissusta. Hauskaa oli ja keväällä mennään todennäköisesti Ljubljanaan seuraavalle kaupunkilomalle. 

Etelänpuukiipijöitä näkyi puistoissa parissa paikassa.

Mustavaris oli yleinen.

Nakkeleitakin näkyi ja kuului ympäri kaupunkia.

Elementissään.

Nokivaris. Näitä ja välimuotoisia oli paljon.

Tammitikka.

Tammitikka.

Tammitikka.

Yllättävän vaikea oli kuvata tiheässä lehtimetsässä tätäkin. 

-Tomppa