Huhtikuussa jo tapahtuu.

 Huhtikuussa näkee jo lintuja, se on mukavaa touhua. Kävelin taas kuun ensimmäinen Töölöstä Hakaniemeen työpäivän aikana ja Meriharakka teki ylilentonsa Tokoinrannan kohdalla, josta vuodenpiste. Oli mukava ylläri, vaikka porkkananokkia olikin jo nähty siellä täällä. 

Tokoinrannassa vietti aikaa tällainen hassun näköinen Kanadanhanhi.

Töölönlahden Naurulokki.

Kuun toinen päivä antoi vihdoin Peipon ja parvessa meni vähän Järrejäkin, joten molemmat listoille. Kertonee enemmän omasta retkeilystä, kun Peiposta, että saa listoille sen vasta 2.4... No, takuu varma laji anyway. Pääsiäisen kunniaksi lähdettiin 4.4 Tukholmaan Mariian kansa ja nautiskeltiin oikein mukava aikuisten reissu. Laivalta näkyi Haahkoja, Alleja, Tukkakoskeloita, Harmaahylje ja mukavimpana Harmajan majakalta ynnätyt 5 kpl Riskilöitä. Tukholmassa tulikin sitten vettä kuin aisaa, joten ulkoilusta ei oikein tullut mitään. Paikalla oli ilmeisesti kuitenkin siellä jo pitkään viihtynyt Rengasnokkalokki, jonka nyt siis missasin toistamiseen... No, ehkä ensikerralla. 

Hytin ikkunasta Haakoja merellä.

Västäräkistä vähäsen tapahtui jo 8.4, jolloin tämä yksi lempi linnuistani lensi auton editse Vihdintiellä. Seuraavana viikonloppuna lähdettiinkin jo avaamaan mökkikautta ja retkeilin Hartolassa lähietäisyyksillä. 10 uutta vuodaria viikonlopun aikana oli mahtavaa ja parhaina voisi mainita Piekanan, SInisuohaukan, Tiltaltin, Pyyn ja Teeren. Myös paikallisesti vähälukuinen Merikotka näkyi. Olen nyt nähnyt vuosittain viimeisen 4 vuoden aikana Mekon Hartolassa, mutta tätä ennen en koskaan, eli lienee alueellisesti runsastunut. 

Kuovi.

Kurkia liikkui pieniä määriä siellä täällä.

Hiirihaukka.

Sinisuohaukka.

Myös perhospuoli aukesi tuona viikonloppuna ja valolle sain Huhtiyökkösiä, Käherämittarin, Kevätvillaselän ja päiväperhosista voisi mainita Suruvaipat, Kangasperhosen ja Sitruunaperhoset. Myös jokin Kehrääjä, ehkä Pikkuriikinkukokehrääjä lennossa.

Huhtiyökkönen.

Kangasperhonen.

Koivutyttöperhonen.

Käherämittari.

Suruvaippa.

Arkipäivinä olen keskittynyt paljon pihapinnojen keräämiseen ja niitähän on myös ropissut. Parhaana 17.4 pihan ylittänyt ad Mustavaris ja Kuovi. Merikotka näkyi täältäkin, mutta kovin vaisua muutoin. Hemppo lauloi myös tuona päivänä lähi männyssä. 

17.4 paras laji oli kuitenkin lähialueelta bongattu Mandariinisorsa, jota käytiin Mariian kansa yytsimässä. Komea koiras oli Mariiallekin jo kolmas havainto, kun itse olin tainnut nähdä noita vuosittain noin 10 viime vuoden aikana. Mätäjoelta myös Haapana ja Liejukana pisteisiin tälle vuodelle. 

Haapana koiras.

Mandariinisorsa koiras.

Lintu kökötti puskassa koko vierailun ajan. Olipas töykeää.

18.4 tehtiin reissu Suomenojalle ja lintualtaille. Mustakurkku-uikkuja, Punasotkia, muita sorsia ja tietysti Naurulokkeja. Aika perus kamaa, ei yllätyksiä, tai no ehkä Rantakäärmeen voi laittaa sellaiseksi. Jengiä oli paljon, varpuslintuja ihan muutama hassu, ei hysyjä, tai muutakaan.. 

Keilapallo, eli Nokikana.

Liejukana on yleinen Suomenojalla.

Lapasorsan nimen peruja ei tarvitse miettiä kauheasti. Koiras.

Lapasorsa naaras.

Etäisiä Mustakurkku-uikkuja.

Punasotkia.

Rantakäärme. Ehkä noin 40cm pitkä yksilö.

Sellaista. Ehkä tässä pitää ryhfistäytyä ja lähteä retkelle. Viikonloppu menee kylläkin taas mökillä. Koitan saada kuvia Pikkuriikinkukkokehrääjästä. 

-Tomppa

Helmi- ja maaliskuun juttuja.

 Blogi laahaa perässä, mutta minkäs teet, kun ei kerkeä tai jaksa. 

Helmikuusta ei kauheasti kerrottavaa.. Muutenkin aika paska lintukuukausi ja viimevuosina pöllötkin loistaneet poissaololtaan PK-seudulla, tai ne on pimitetty. Ala-arvoista touhua... 

Paloheinä tarjosi Nokkavarpusen 12.2 ja lasten kanssa tehty Nuuksion reissu Töyhtötiaisen 17.2, mutta kovin oli kuiva kuukausi, taas kerran. Kuun lopussa ajelin Tammiston liittymästä tuusulanväylälle, ja rampin yli lensi Pikkutikka, se oli mukva piristys. Siinäpä nuo kuukauden vuodarit olikin about... Tällaiset kylmät ja lumiset kuukaudet voisi kokonaan peruuttaa mun puolesta. 

Lämmin puhallus alkoikin jo Maaliskuun alkupuolella ja kävin toteamassa Kiurun saapuneeksi 6.3 Haltialasta ja samalla reissulla näkyi myös vuoden ekat Laulujoutsenet. Merenrannat on jääneet koko vuonna kiertämättä, joten perus lajeja uupuu tässä kohdin vielä tuhdisti. Toki kevät oli varsin aluillaan. Muita alkukuun vuodareita voisi mainita Helsingin kansallisoopperan ikkunasta nähty Merikotka Don Quijoten väliajalla ja 8.3 pihan ylittänyt Kulorastas.

Laulujoutsen ja vihertävä nurmikko.

15.3 päätin, että tämän vuoden retkeilyn voisi aloittaa ja lampsin Viikkiin kävelylle. Jätin auton vanhan puhdistamon holleille ja kävelin peltojen ympäri ja kävin perus torneissa kuikuilemassa. 12 vuodenpistettä kertyi parissa tunnissa, mukaan lukien Harmaapäätikka, Tundrahanhi, Valkoposkihanhi, Pajusirkku ja muuta tavallista toki sen lisäksi. 

Harmaahaikara.

Hanhiparvi, jossa Tundra, Meri, ja Kanadanhanhia.

Keltasirkku.

Jonkin Siilikäslajin toukka, ehkä Ruostesiipi.

Vuoden ekat Töyhtöhyypät myös Viikistä.

16.3 lauloi jo Punarinta Pohjoishaagassa ja 21.3 näkyi hanhiparvien ohittaessa kotipihan mm. molemmat Metsähanhilajit, Tundrahanhia yms. 

24.3 oli taas Viikin kävelyn vuoro, nyt töiden jälkeen iltapäivällä. Yksinäinen Kurki muutti peltojen yli, Isolepinkäinen päivysti Purolahdella ja Kangaskiurun ääntä kuului, eli mukavaa, mutta vähäistä kuitenkin. Hanhia oli pelloilla jonkin verran ja Kiuruja Kottaraisparven kanssa jo useampia. 

Kottaraistaideteos.

Vuoden eka Kurki Viikistä.

Olen ottanut tavaksi usein kävellä töissä Hakaniemestä Töölöön ja samallahan voi katsella lintuja. Loppukuusta näkyi ekat Naurulokit, Selkälokki ja hieno koiras Jouhisorsa Tokoinrannassa. 

Melko tyypillisiä lajeja ja parempien perässä ei ole jaksanut juosta. Vaikka mitä aikaista, pientä kivaa sun muuta on nähty pitkin suomea, mutta ei ole energiat riittäneet. Ehkä myöhemmin tänä vuonna taas tulee lähdettyä. 

-Tomppa