Päätin eilen että ulos on taas päästävä vaikkakaan netistä ei mitään kauhean kiinnostaa löytynytkään.
Pääkaupunkiseudulla näyttäsi olevan sellaisia lajeja mitä nähään sitten parin kuukauden päästä täällä yleisenä.
No kävin ensin himan lähellä kattomassa että miltä näyttää vesitorni haukilahdessa, sen "pihalta" kuului Töyhtötiainen vuodenpinnaksi vihdoinkin. Alku oli siis melko lupaava. Tän jälkeen painelin Lauttasaareen missä näin ruokinnalla Punarinnan, sekin vuodenpinna.
Vauhtiin kun pääsin niin ajattelin että käyn helposti hoitamassa Kaisanimen puutarhasta Kirjosiipikäpylinnun vuodenpinnaksi.
Melkeen tunnin talsin ympäri paikkaa enkä nähnyt kun 5 Sinitiaista, 5 Talitiaista ja parven Puluja... Hylsyjä varmaan tulee useita tän vuoden aikana, että niihin on vaan totuttava..
Viimeiseksi paikaksi valitsin Seurasaaren kun tiesin että siellä on ainakin jotain kuvattavaa ja lintuja. (En siis ollut ottanut tässä kohtaa vielä yhtään kuvaa)
Käppäilin saaren perusreittiä ja törmäilin vähän väliä joihinkin kiikarityyppeihin ja aina puhuttiin Varpuspöllöistä ja Punakylkirastaista... Itse lintuja oli normaalin paljon, Sini, Tali ja Kuusitiaisia, sekä Mustarastaita. Käpytikankin vaihteenvuoksi kuvasin kun ei ollut muutakaan kiinnostavaa...
Pääsin ruokinnalle missä on normaalisti tänä talvena ollut Punakylkirastas. Joku jäbä siinä seisoi ja valittelli että on varmaan lintu lähtenyt kun ei näkynyt. Jäin odottelemaan rastasta jätkän lähettyä ja meni ehkä 2min niin rastas ilmestyi ruokailemaan melko avoimesti ja hyppäsi korkealle kuuseen.
Hetki tästä niin lukion opettajani Leo Wallinmaa ilmestyi paikalle ja ruettiin yhessä haeskelemaan lintua. Ei nähty ja mentiin kattomaan olisiko kuvaajaryhmä löytänyt Varpuspöllön. Ei ollut eikä mekään sitä nähty...
Takaisin kävellessä tultiin rastas ruokinnan kautta ja tälläkertaa se suostui näyttäytymään varsin hyvin.
Leolle päivänpinna ja ite sain pari kuvaa linnusta. Ruokinnalla viihtyi myös tän talven eka Hömötiainen minkä olen Seurasaaressa nähnyt.
Tän jälkeen käveltiin Leon kanssa hissukseen pois saaresta ja jauhettiin kauheesti kaikkea juttua samalla.
Oli mukava tavata pitkästä aikaa.
Kuten varmaan ootte huomannut, kaikkien kirjotusten kuvat on aina samoista lajeista.. Tämä johtuu siitä että Suomen talvi on niin hanurista että ei täällä ole mitään kuvattavaa... Pitää odotella että kevät tulisi.
-Tomppa-
Pääkaupunkiseudulla näyttäsi olevan sellaisia lajeja mitä nähään sitten parin kuukauden päästä täällä yleisenä.
No kävin ensin himan lähellä kattomassa että miltä näyttää vesitorni haukilahdessa, sen "pihalta" kuului Töyhtötiainen vuodenpinnaksi vihdoinkin. Alku oli siis melko lupaava. Tän jälkeen painelin Lauttasaareen missä näin ruokinnalla Punarinnan, sekin vuodenpinna.
Vauhtiin kun pääsin niin ajattelin että käyn helposti hoitamassa Kaisanimen puutarhasta Kirjosiipikäpylinnun vuodenpinnaksi.
Melkeen tunnin talsin ympäri paikkaa enkä nähnyt kun 5 Sinitiaista, 5 Talitiaista ja parven Puluja... Hylsyjä varmaan tulee useita tän vuoden aikana, että niihin on vaan totuttava..
Viimeiseksi paikaksi valitsin Seurasaaren kun tiesin että siellä on ainakin jotain kuvattavaa ja lintuja. (En siis ollut ottanut tässä kohtaa vielä yhtään kuvaa)
 |
| Lumi luo kauniita maisemia. |
Käppäilin saaren perusreittiä ja törmäilin vähän väliä joihinkin kiikarityyppeihin ja aina puhuttiin Varpuspöllöistä ja Punakylkirastaista... Itse lintuja oli normaalin paljon, Sini, Tali ja Kuusitiaisia, sekä Mustarastaita. Käpytikankin vaihteenvuoksi kuvasin kun ei ollut muutakaan kiinnostavaa...
 |
| Aina vaan Käpytikkoja. |
Pääsin ruokinnalle missä on normaalisti tänä talvena ollut Punakylkirastas. Joku jäbä siinä seisoi ja valittelli että on varmaan lintu lähtenyt kun ei näkynyt. Jäin odottelemaan rastasta jätkän lähettyä ja meni ehkä 2min niin rastas ilmestyi ruokailemaan melko avoimesti ja hyppäsi korkealle kuuseen.
Hetki tästä niin lukion opettajani Leo Wallinmaa ilmestyi paikalle ja ruettiin yhessä haeskelemaan lintua. Ei nähty ja mentiin kattomaan olisiko kuvaajaryhmä löytänyt Varpuspöllön. Ei ollut eikä mekään sitä nähty...
Takaisin kävellessä tultiin rastas ruokinnan kautta ja tälläkertaa se suostui näyttäytymään varsin hyvin.
Leolle päivänpinna ja ite sain pari kuvaa linnusta. Ruokinnalla viihtyi myös tän talven eka Hömötiainen minkä olen Seurasaaressa nähnyt.
 |
| Hömötiainen. |
 |
| Punakylkirastas ruokailemassa. |
Tän jälkeen käveltiin Leon kanssa hissukseen pois saaresta ja jauhettiin kauheesti kaikkea juttua samalla.
Oli mukava tavata pitkästä aikaa.
Kuten varmaan ootte huomannut, kaikkien kirjotusten kuvat on aina samoista lajeista.. Tämä johtuu siitä että Suomen talvi on niin hanurista että ei täällä ole mitään kuvattavaa... Pitää odotella että kevät tulisi.
-Tomppa-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti